Uusi Stadion

Pallohonka Oy, eli Veikkausliigassa pelaavaa FC Honkaa hallinnoiva yhtiö, käynnisti oman stadionprojektin. Tällä hetkellä suunnitelmissa on rakentaa Tapiolan urheilupuistoon 8 000 hengen stadion, joka on myöhemmin laajennettavissa. Sen erikoisuus on avattava ja suljettava katto.

Stadionin kustannusarvio on 22 miljoonaa euroa. Omarahoitusosuus on 8,6 miljoonaa euroa, joista oli jo maaliskuun alussa kerätty sopimuksilla 7,4 miljoonaa. Omarahoitusosuus koostuu 31 myydystä aitiosta ja stadionin nimisopimuksesta. Kaiken kaikkiaan aitioita tulee olemaan 45 kappaletta. Espoon kaupungilta Tapiolan jalkapallostadion Oy on anonut 8-13 miljoonan euron lainan. Sen suuruus riippuu kaupungin ja Opetusministeriön keskinäisistä neuvotteluista, sillä Olympiakomitea on nostanut hankkeen valtakunnalliseksi huippu- rheiluhankkeeksi. Stadionin käytöstä on nuorison osuudeksi suunniteltu 75-85 prosenttia. 

– Stadionin merkitystä Pallohonka Oy:n taloudelle ei ole syytä vähätellä. Se on iso loikka ylöspäin. Sen vuoksi sekä Pallohonka Oy:n että Tapiolan jalkapallostadion Oy:n omistussuhteissa on tehty tiettyjä ratkaisuja, kertoo Pallohonka Oy:n toimitusjohtaja Jouko Pakarinen. 

Maaliskuussa omistusosuudet olivat seuraavat: 
Pallohonka Oy:
Jouko Harjunpää 37,7 %,
Jouko Pakarinen 25,9 %,
Toivo Sukari 10 %,
Aarni Kuorikoski 8 %,
toistaiseksi julkaisematon 8 %, 
Rauno Nurmi 5 %,
toistaiseksi julkaisematon 3 %,
Raimo Konkola 2 %
sekä 160 pienosakasta 0,4 %.

Tapiolan jalkapallostadion Oy:
Pallohonka Oy 20 %,
Toivo Sukari 20 %,
Jouko Harjunpää 10 %, 
Jouko Pakarinen 10 %, 
Aarni Kuorikoski 10 %, 
Rauno Nurmi 10 %
sekä kaksi julkaisematonta 10 %.

Oma koti kullan kallis

FC Hongan liigajoukkueen vastuuvalmentaja Mika Lehkosuo on stadionhankkeesta luonnollisesti innoissaan. 

– Ajattelen stadionasiaa kahdesta eri näkökulmasta: FC Hongan edustusjoukkueen sekä koko junioritoiminnan kannalta, ”Bana” sanoi 10. maaliskuuta WeeGee-talossa pidetyssä stadionhankkeen tiedotustilaisuudessa. 

– Edustusjoukkueesta puheen ollen ammattilaisurheilu ei ole kompromissien tekemistä, hän jatkoi. 

– Me olemme kuin mustalaislauma; liikumme kenttien perässä niiden kunnon mukaan, emme pysty olemaan rauhassa yhdessä paikassa. Meillä ei ole kotia. Lehkosuo korosti, että Espoossa on tehty olemassa olevien olosuhteiden puitteissa varmasti kaikki tehtävissä oleva.

– Mutta jotta menemme europeleissä lohkovaiheeseen ja lohkovaiheesta jatkoon, meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin päästä olosuhteissa suurin piirtein niiden joukkueiden tasolle, joiden kanssa me niistä asioista taistelemme. Jos pystymme keskittämään kaikki toiminnot samaan paikkaan, tulee toimintaamme aivan erilaista ammattimaisuutta, Lehkosuo painotti. 

– Euroopan huippujoukkueille on arkipäivää sekä harjoitella että pelata täysin samanlaisella ja samankokoi- Stadionunelma sella kentällä. Vain sillä tavalla voidaan kotiottelusta ottaa täysi hyöty irti. Uusi stadion antaa meille kaikki nämä mahdollisuudet – ja varmasti paljon muutakin. Myös pelaajien arvostus omaa ammattiaan ja työtään kohtaan nousee varmasti, kun on oma paikka, missä tätä jokapäiväistä työtä tehdään, Lehkosuo vakuuttaa. Hän kokee sydämenasiakseen pelaajien kehittämisen ja kasvatuksen. Niinpä junioritoiminta on Lehkosuolle vähintään yhtä tärkeä asia kuin edustusjoukkue. 

– Koko junioriputki pystyy harjoittelemaan stadionilla alkuillasta loppuiltaan vuoron perään ja osittain päällekkäin. Seuran valmentajien keskinäinen vuorovaikutus nousisi aivan uudelle tasolle ja sitä kautta myös valmentajien kehittyminen. 

Luonnollinen jatkumo 

Palloliiton huippujalkapallojohtaja Petri Jakonen toteaa FC Hongan nousseen intohimoisella toiminnallaan muutamassa vuodessa suunnannäyttäjäksi suomalaisessa jalkapallossa, mitä tulee tekemiseen ja menestymiseen.

– Kirkkain mitali on vielä saavuttamatta, mutta työ ansaitsee palkintonsa, ja tämä stadionhanke on luonnollinen jatkumo sille, mitä Hongan urheilullisen menestyksen tekeminen vaatii, Jakonen näkee. 

– Moni on heittänyt esiin visioita siitä, mitä pitäisi tehdä. Tämä hanke näyttää olevan siinä vaiheessa, että jotain on todella tapahtumassa. Talvi on taas kerran osoittanut, että ilman kattoa jalkapallokautta on vaikea pidentää. 

– Me olemme näissä asioissa yhden sukupolven muita pohjoismaita jäljessä, Jakonen sanoo. 

– Lähestulkoon kaikki pohjoismaiset stadionhankkeet tullaan toteuttamaan katettavana. Tapiolaankaan ei ole järkeä rakentaa tämän kokoluokan stadionia ilman suljettavaa kattoa, koska käyttöaste ja käyttökuukaudet jäisivät turhan vähäisiksi. On selvää, että maajoukkuetoimintakin tarvitsee ympärivuotisuutta, ja siinä mielessä tämä on iso kansainvälinen mahdollisuus. 

Ei enää rimaa hipoen 

Veikkausliigan toimitusjohtaja Jan Walden on erittäin tyytyväinen Tapiolan stadionhankkeen konkretisoitumisesta. 

– Toimivat, laadukkaat stadionit mahdollistavat seurojen tulorakenteen muuttumisen, kun kuluttajille pystytään tarjoamaan paljon parempaa palvelua, Walden toteaa. 

– FC Honka ja Espoon kaupunki ovat investoineet nykyiseen stadioniin, ja se on aivan erinäköinen kuin vielä joitakin vuosia sitten. Stadion on täyttänyt liigan lisenssivaatimukset rimaa hipoen, mutta europeleissä aina ei. Onkin selvää, että olemme menossa kohti aikaa, jolloin Hongan nykyinen stadion ei kelpaa Veikkausliigaotteluiden järjestämiseen. Tämänkin kauden lisenssipäätöksen edellytyksenä FC Hongan kohdalla oli, että seura määrätietoisesti työskentelee stadionhankkeen eteen. 

– Näin on myös tapahtunut, eikä Honka olisi Honka, jos se pyrkisi rakentamaan stadionin, joka vain juuri ja juuri täyttäisi kriteerit, Walden sanoo. 

– Hongan toiminta on viime vuosina aina tähdännyt johonkin vielä suurempaan. Tällä stadionhankkeella on huomattava vaikutus sekä Espoon junioritoimintaan ja edustusjalkapalloon että koko suomalaiseen jalkapalloon. Sillä on myös olennainen vaikutus mielikuvaan Veikkausliigasta. Mehän olemme julkistaneet sopimuksen kaikkien liigaotteluiden televisioimisesta jo tulevalla kaudella, ja mitä laadukkaampi olohuoneisiin välittyvä näkymä on, sitä vahvempi Veikkausliigan brändistä kasvaa, Walden hykertelee. 

Maajoukkuekin hyötyy

Suomen A-maajoukkueen päävalmentaja Stuart Baxter kokee Tapiolan stadionhankkeen erittäin merkittäväksi koko Suomen jalkapalloilulle. 

– Se mahdollistaa ympärivuotisen  harjoittelun, maajoukkueen talviharjoitteluleirien järjestämisen sekä maajoukkueen kotiotteluiden määrällisen kasvun ja sitä kautta maajoukkueen kannattajien pääsyä maaotteluihin. Stadion parantaa suomalaisen jalkapallon imagoa, joka toivottavasti innostaa panostamaan olosuhteisiin muuallakin, Baxter luettelee. 

– Lisäksi stadion edistäisi Suomea saavuttamaan eurooppalaista huipputasoa, sillä niihin vuodenaikoihin kun nyt pelataan tärkeitä kansainvälisiä seuraotteluita, on suomalaisilla käytössään huomattavasti muita heikommat olosuhteet. 

Paljon muutakin 

TV-tuotantoyhtiö Blue Median toimitusjohtaja ja sekä Pallohonka Oy:n että Tapiolan jalkapallostadion Oy:n osaomistaja Aarni Kuorikoski korostaa stadionin antia muillekin kuin urheilutoimijoille. 

– Katettu stadion tuo huikeita mahdollisuuksia, puhutaan sitten kouluista, ammattioppilaitoksista, messutapahtumista tai viihteestä – sekä urheilun että musiikin saralla. Jopa sellaiset tapahtumat, joita Espoo jo tarjoaa – esimerkiksi jazzfestivaalit ja elokuvajuhlat – voidaan järjestää stadionilla. Kuorikoski lupaa pitää teknisissä suunnitteluryhmissä huolta, että stadion täyttää sekä urheilun että muiden toimintojen puolesta ne fasiliteetit, joita mediankin edustajat arvostavat. FC Hongan hallituksen puheenjohtaja Jouko Harjunpää uskoo, että stadionia päästään rakentamaan vuonna 2011 ja että stadion olisi käytettävissä jo vuoden 2012 loppuun mennessä. 

– Kaavan puolesta rakentaminen voisi alkaa vaikka heti, ja ympäristökeskus on antanut lausunnon, että se ei tule vastustamaan hanketta.

(Unelma Elää Lehti 2010)